Myrskylän Eläkeläisten toimintaa - runo
Me olemme Myrskylän Eläkeläiset
porukka mainio ja vireä,kun me yhteen kokoonnumme, ei pipo ole kireä.
Jos kulttuuri kutsuu, me bussiin noustaan,
teatteriin tai konserttiin - sydän aina avoinna,
kenties vähän vaivalloisesti, mutta noustaan.
Kerhoissa kokoonnumme kerran kuussa,
on erilaista ohjelmaa, kahvi ja pulla maistuvat suussa.
Kerhoissa on joskus asiaa, joskus viihdettä
ja joskus vähän runoillaankin.
Saamme yhdessä laulaa, yhdessä nauraa
ja kaikki voivat tuntea: täällä olen vertaisteni joukossa,
minua odotetaan, minua arvostetaan,
täällä en ole yksin.
Talvella koulun liikuntasalin lämpimässä,
bocciaa pelataan,
päästään sohvalta pois hetkeksi tapaamaan ystäviä,
saadaan pientä liikuntaakin
ja sillä lailla yhdessä relataan.
Turpakäräjillä tavataan viikoittain ravintola Myrskytähdessä,
siellä kahvin tai jäätelön kera jutut luistavat
puhutaan ajankohtaisista aiheista
joskus kerrataan niinkin vanhoja,
joita enää harvat muistavat,
mutta hauskaa meillä on joka kerta,
eikä tarvitse mennä kauemmaksi merta.
Kesäisin koulun pihalla pelaamme mölkkyä,
heitot ei ihan nappiin mene aina,
mutta niiden vuoksi ei kellään murheet paina,
sillä jokainen kuitenkin osuu joskus.
Polvet siellä ehkä vähän paukkuvat ja lonkatkin narisevat
mutta yhdessäolosta nautitaan
ja tuntuu melkein, että huoletkin hetkeksi karisevat.
Myrskylän eläkeläisillä ohjelmaa piisaa
ja ne kivasti virkistävät niin Mattia kuin Liisaa.
Hymyillen eteenpäin mennään toisiamme tukien
joskus apuvälineiden kanssa
rollaattorit mukaan lukien.
Toimimme yhdessä siksi,
ettemme kotisohvalle kaukosäädin kädessä juuttuisi
ja sillä lailla hiljalleen mökkihöperöiksi muuttuisi.
on erilaista ohjelmaa, kahvi ja pulla maistuvat suussa.
Kerhoissa on joskus asiaa, joskus viihdettä
ja joskus vähän runoillaankin.
Saamme yhdessä laulaa, yhdessä nauraa
ja kaikki voivat tuntea: täällä olen vertaisteni joukossa,
minua odotetaan, minua arvostetaan,
täällä en ole yksin.
Talvella koulun liikuntasalin lämpimässä,
bocciaa pelataan,
päästään sohvalta pois hetkeksi tapaamaan ystäviä,
saadaan pientä liikuntaakin
ja sillä lailla yhdessä relataan.
Turpakäräjillä tavataan viikoittain ravintola Myrskytähdessä,
siellä kahvin tai jäätelön kera jutut luistavat
puhutaan ajankohtaisista aiheista
joskus kerrataan niinkin vanhoja,
joita enää harvat muistavat,
mutta hauskaa meillä on joka kerta,
eikä tarvitse mennä kauemmaksi merta.
Kesäisin koulun pihalla pelaamme mölkkyä,
heitot ei ihan nappiin mene aina,
mutta niiden vuoksi ei kellään murheet paina,
sillä jokainen kuitenkin osuu joskus.
Polvet siellä ehkä vähän paukkuvat ja lonkatkin narisevat
mutta yhdessäolosta nautitaan
ja tuntuu melkein, että huoletkin hetkeksi karisevat.
Myrskylän eläkeläisillä ohjelmaa piisaa
ja ne kivasti virkistävät niin Mattia kuin Liisaa.
Hymyillen eteenpäin mennään toisiamme tukien
joskus apuvälineiden kanssa
rollaattorit mukaan lukien.
Toimimme yhdessä siksi,
ettemme kotisohvalle kaukosäädin kädessä juuttuisi
ja sillä lailla hiljalleen mökkihöperöiksi muuttuisi.
Teksti ja kuvat: Aku Eronen
Päivitys 12.6. - lisätty tekstiä nämä kaksi riviä ja valokuvia yhdistyksen tapaamisista ja toiminnasta.
Lisätietoja yhdistyksen toiminnasta saat seuraamalla yhdistyksen Facebook ryhmää ja verkkosivuja.
 |
| Mölkynpelaajia koulun pihalla. |
 |
| Ryhmäkuva perustamiskokouksessa. |
 |
| Kulttuurimatkalla tavattiin tenori Jyrki Anttila. |
 |
| Boccia-kerho liikuntasali Myräkässä. |
 |
| Lounaalla porvoolaisessa ravintolassa. |
Kommentit
Lähetä kommentti